Äiti on ottanut talteen tämän esineen,
kun isänäidinäidin talo ja aitat myytiin.
Sieltä on siis myös pelastettu pulloja
ja vielä kun mamma eli ja minä olin pieni,
sain esittelemäni vanhan kellon häneltä.
Hänen miestään eli isäni äidinisää en ole nähnyt
enkä oikeastaan tiedä hänestä mitään.
Paitsi sen, että oli kuulemma pikkaisen
keräilijän vikaa.
Merkillinen umpinainen lasipallo,
vanha verkonmerkki,
on hänen hankkimansa.
Hento veden välke,
vihertävä ja sinertävä,
kaksi kaunista ilmakuplaa sisällä.
Epäilen, että tarvetta ei ole ollut
vaan esine on säilytetty ehkä
kauneutensa takia, ehkä siihen
liittyy jotain tarinaa, mitä en tunne
enkä saa koskaan tietää.
4 kommenttia:
Ihania verkkopalloja, todella upea väri! Olen vähän heikkona juuri tuollaiseen vanhaan vihreänsiniseen lasiin ;) Isäntä muuten osti minulle sen uuden Avotakan jossa on juttua Sarviksista :))) Täytyy tänään pistää siitä kirjoitus ihan tuonne blogiinkin.
Siis lehtihän oli Meidän Talo... aina mä söhellän! Millon on silppurit ja sitruspusertimet sekaisin ja millon lehdet ;)
Ihana lasipallo ja upea väri, tota jaksaakin katsoa eri kulmista.
Mesikko: Just meinasin tulla sanomaan, että se oli Meidän Talo :o)
Ja Maarit, tämä on kyllä ihan symppis pallo, ja värikin on kaunis. Olen nähnyt näitä vain tummanvihreinä ja kirkkaina, joten ehkä tämä on joku spesiaaliyksilö :)
Lähetä kommentti