maanantai 16. kesäkuuta 2008

Mummu ja aarre


Äidinäiti eli mummu on aarre!
En ollut aikaisemmin nähnyt tätä
kannua missään, mutta eilen
tiskikaapissa töröttäessään
huokaisin ihastuksesta. Sain
kannun itselleni. Mummu ei näistä
enää välitä, on nähnyt oman äitinsä
ja anoppinsa kokoelmia kai kylliksi.
Ihastuin mittakannuihin,
kun näin niitä Keräilijän aarteet -kirjassa.
Hinnat kannuille ovat liian suolaisia,
ja sitä paitsi on aina parempi, jos
esineellä on tarinaa ja historiaa lähellä,
omien ihmisten käyttämänä.


2 kommenttia:

Tirsu kirjoitti...

Ihana huomata, että sinäkin puhut mummusta etkä mummosta tai mummista niin kuin ihmiset yleensä. Meillä käytettiin myös tuota mummu-sanaa.
Olet saanut kyllä tosi aarteen itsellesi. Kävin tutkimassa noiden kannujen hintoja antamistasi linkeistä. Tuo Keräilijän Aarteet-kirja olisi kiva saada itselle vaikken mikään keräilijä olekaan. Kannut ovat kuitenkin ihana palanen Arabian ja samalla Suomen historiaa...

Tiivi kirjoitti...

Totta! Ja on jännää kuulla, mistä mikin on päätynyt, keneltä kenelle ja missä tilanteissa mitäkin kannua on käytetty. :)