Hirvityksiä, ihastuksia?
Huonoja vai hienoja?
Toisessa yhteydessä ilmiötä voisi
kutsua viha-rakkaus-suhteeksi.
Yleensä olen melko mustavalkoinen tyyppi.
Tiedän heti mistä pidän ja mistä en.
(Varsinkin mistä en!)
Joskus jotkut esineet, useimmiten design,
jättävät kahden vaiheille,
ihastuksen ja vihastuksen väliin, hämmennykseen.
Jotkut jäävät välitilaan, jotkut
ehkä kallistuvat jompaan kumpaan suuntaan.
Kuten nämä seuraavat.
Ottaisin, kiitos.
Huonoja vai hienoja?
Toisessa yhteydessä ilmiötä voisi
kutsua viha-rakkaus-suhteeksi.
Yleensä olen melko mustavalkoinen tyyppi.
Tiedän heti mistä pidän ja mistä en.
(Varsinkin mistä en!)
Joskus jotkut esineet, useimmiten design,
jättävät kahden vaiheille,
ihastuksen ja vihastuksen väliin, hämmennykseen.
Jotkut jäävät välitilaan, jotkut
ehkä kallistuvat jompaan kumpaan suuntaan.
Kuten nämä seuraavat.
Ottaisin, kiitos.
Eva Solo, Jääkaappikaadin
Mikä tai mitkä ovat sinun kahtalaisesi?
Kuvat löytyvät Finnishdesignshop.comista
Mikä tai mitkä ovat sinun kahtalaisesi?
Kuvat löytyvät Finnishdesignshop.comista
6 kommenttia:
Hauska blogi, kivoja kuvia. Tuohon sarjaan kuuluu varmaan Block-lamppu, jonka omistan. Se on nyt kaapissa, kun en osaa päättää onko se inha klöntti vai hieno (sukulaisen vanha).
Kyllä! Block-lamppu on juuri sopiva esimerkki. Joskus minulla se menee miinuksen puolelle, ja toisinaan taas nollaneutraaliin tai pikkuplussaan. :o) Outoa!
Heti tuli mieleen Arabian Lumi-astiasto. Pidän kovasti sen puhtaista linjoista ja raikkaasta valkoisuudesta, mutta toisaalta koristekuvio (jossa on itseasiassa koko astiaston idea) muistuttaa etenkin sarjan lautasissa vähän kertakäyttöastioiden röpöreunaa.
Välillä tekis mieli ostaa Lumi-astioita, mutta sitten taas tulee mieleen karavaanarit, lastenkutsut ja lähi-Siwan 1-vuotispäivänsä kunniaksi asiakkaille tarjoamat pullakahvit, jotka hörpätään kiireesti maitohyllyn ja pullonpalautusautomaatin välimaastossa. Ei ihan se mielikuva, jonka haluaa väikkyvän mielessä kun kattaa juhlapöytää... :)
Karavaanarit.. :D
Woodnotesin K-tuoli juuri hiekan värisenä on aivan ihastuttava haavekuva - saan vain päänsäryn kun se ei ole suomalaista designia (juu, olen suomalaisuusfriikki).. Minulle Nanny Stillin Pajazzo -vaasit ovat suuri kummastuksen aihe: toisena päivänä aivan kammottavan näköisiä ja toisena suorastaan hurmaavia kuplapallolaseja.
Pajazzot muistuttavat jostakin... ehkä jollain mummuista ja mammoista on ollut sellainen. Yleensä ottaen en pidä lasitavarasta, mutta ehkä sekin muuttuu. Enhän vielä pari vuotta sitten tiennyt hamstraavani astioitakaan...
Lähetä kommentti