lauantai 27. kesäkuuta 2009

Ensimmäinen pimeä...



...autitalo, jossa vierailin.
Ja ensimmäinen, johon en mennyt
avoimesta ovesta vaan seinästä.
Ei ollut taskulamppua,
joten piti vain räpsytellä salamalla.



Pihalla oli suloinen kaivo.


Ja tietysti ihkaoma kaatopaikka
rinteessä talon ja ulkosaunan välissä.

5 kommenttia:

Unelma kirjoitti...

Minäkin kuvasin tänään autiota taloa. Mennyt aika niissä kiehtoo ja eletty elämä.

Tiivi kirjoitti...

Niin, ja materiaalit. Toista kun nykyään, vanhoista taloista ymmärtää sen sisällön. On puuta, pahvia, paperitapettia, tulisijoja, järkeviä huoneratkaisuja (no, kummallisuuksiakin ;)) ja kauniita verhoiluja, ikkunoita...

Maippi kirjoitti...

Mä muistan lapsuudesta tuollaisen kaivon, se oli silloin kamalan pelottava :)

Elegia kirjoitti...

Ja vanhat tapetit noissa taloissa, jos niitä ei ole revitty. Ne ovat usein mielenkiintoisia niin kuin nämä kuvasikin.

Aika pahasti maali hilseilee katosta, kuin olisi piikit pystyssä.

Tiivi kirjoitti...

Tapeteista pitäisi aina muistaa ottaa lähikuvia ja tallentaa johonkin (ja tiedot millaisesta / kuinka vanhasta talosta on kuvattu), siinä tulisi myös tallennettua historiaa.