torstai 21. elokuuta 2008

Peltiraitaa


Juuri ehdin Mesikon Keräilytaivaassa mainita,
etten hirmusti perusta Aarikan tuotteista.
Liian puisia, liian palloja, liian punaisia,
liian matkamuistoisia.
(Ei kai kukaan enää käytä niitä mobileja?)

No, ison vanhan peltipurkin ostin kuitenkin,
koska hinta oli kohdallaan, samoin värit. ;)


7 kommenttia:

Mesikko kirjoitti...

Nää Aarikat on kyllä ihan oma lukunsa, ei tiedä tykästyttääkö vai inhottaako :) Riippuu niin päivästä!

Peppi kirjoitti...

Kieltämättä tuo musta näyttää tyylikkäältä.

Anu kirjoitti...

Samoilla linjoilla ollaan täälläkin.
Kodistani löytyy vain yksi mielenkiintoinen metallinen servettiteline. Noita purkkeja kyllä ostaisin mikäli vain halvalla löytäisin! Kymppi kappaleelta on minun mielestäni liikaa ja se on täkäläinen hinta. =(

Ouppa kirjoitti...

Minä en myöskään ole Aarikka-ihminen, mutta kun kävin tuosta Aarikka-linkistä vähän firman sivulla pyörähtämässä, ei ne enää niin kamalille näyttäneetkään. (No joo, ei sentään tonttuja ja mobileja, mutta ehkä joku koru?)Minäkin pidän löytösi väreistä. Hyvä löytö.

Ilona kirjoitti...

Mulla on nuo keltaisena ja vihreänä. Menee mukavasti emalikippojen seurana korujen säilytyksessä. Emalien rauhalliset kukkakuviot tasaavat noita kirkkaita raitoja.

Lapsuudenkodissani oli Aarikan ruskea-valkoinen suolasirotin.

Tiivi kirjoitti...

Heips tytsyt ja kiitokset käynnistänne!

Tiukunen kirjoitti...

Itse tykkään Aarikan peltipurnukoista; erityisesti noista raidallisista ja kukkakuviollisista.

Tuo ruskea-valkoinen raitapurnukka löytyy myös meidän keittiöstämme ja se onkin oma suosikkini noista Aarikan purnukoista. Sain sen viime jouluna ystävältäni lahjaksi reilulla suklaalla ja kahvilla täytettynä. <3