Hattilakattu

Miten musta tuntuu, että näin käy monesti.
Ai kui?
Että en alun perin tykkää jostakin,
ja kuitenkin sellaista ilmestyy meille.
Totun? Muutun? Vaihdun? Laajenen?

En ole tykännyt koskaan sen enempää
raita- kuin ruutukuoseistakaan.
No, en tykkää vieläkään, paitsi
kattilahatuista.

Pieni Ullakkopuoti

Munakello

Löytötorilta lähti mukaan munakello.
On hyvä olla olemassa sämpylöitä paistellessa.
Pyörittelin tätä tovin käsissäni, sillä en osannut
päättää, onko yksilö rumistuskauhistus vai
suloinen aikansa lapsi. Ilmeisesti enemmän
tuota jälkimmäistä. :)

Tampella

1953

Värilliset mainokset muistaakseni 1985,
tai 80-90-lukujen taitteesta.

Origo

Eeron Origo muutti meille
vastustamaan kanssani syksyn synkkyyttä.

Leivinjauhetta ja rusinoita

Kotiliesi 1931

Klikklik, jos ei näe lukea. ;)

Vain kuvia

Kuvioita ja kannuja

Mainokset löytyivät äiteen
nidotusta Kotilieden vuosikerrasta, 1931.

Hauskat mainokset siksikin, että äiteeltä löytyy
näiden kuvioiden kannuja,

jotka ovat hänen äitinsä äidiltä peräisin.

Varsinkin tuo Diana-teekannu on kuin juuri kaupasta ostettu,
puhdas, valkoinen, täydellinen.
Kannut taisivatkin olla enemmän kaappien ylpeys.
Muistan isomummun käyttäneen vain pienenpientä
kuparista pannua kahvinkeittämiseen puuhellalla.

Sillitöntä salaattia ja muita kuvia

Lähistöllä kun ei ole perinteistä itsepalvelukirppistä,
täytyy käydä välillä kurkkimassa
lähetyskirppiksen anti.
Mitään huippua se ei yleensä ole,
mutta lähes ilmaista kuitenkin.

Kaksi lakanaa, josta olisi tarkoitus ommella yksi iso.

Beige ja ah niin kasari jäätelöpallokauha.
Tulee varmaan käytettyä tosi paljon ;)
Ehkä joskus, jos tarjoaisi jäätelöä.
Tai olisi jäätelökone toiminnassa.
(Joo, en ostaisi uutena,
vanha toimii paitsi "jääpatruuna".)

Mesikko taas jakeli sydäntään!
Kiitos! Kivaa!!

Minä haluaisin jakaa sydäntäni
Mallalle ja Oupalle.

Lopuksi pari kuvaa äiteen rehuista ;)

Woi Wihtoria!

Jatketaan lavalöydöillä,
tämä tosin luottometallinkeräyslavalta.

Wärtsilän Wihtori hauskoine teksteineen.
Klikkaa suuremmaksi, niin näet lukea!

Pohjassa oli ruostetta (patapadalla hinkkausta)
ja pieni kuluma sisällä emalissa.
Vaikuttaakohan tuollainen käytössä vai pitääkö
jättää vain keittiön komistukseksi ja neuvoksi?

Vuosisadan rakkaustarina osa 3

Viimeinen osa ainakin tältä erää.
(Vaikka tässä ei ollutkaan kaikki...)


Lavalta löytyi ensimmäisessä osassa
vilahtaneita käsinveistettyjä puunaamoja,
jotka ovat olleet osa suurta kaappia,
jonka on tehnyt suomalainen mies Amerikassa
punapuusta. Näin kertoi miehen sisko eli
nainen, joka oli heittänyt ne lavalle.

Samojen kätten jälkeä näkyy yhdestä puusta
veistetyssä kulhossakin.

Oli siellä myös samaa tyyliä edustava kello,
jonka pohjassa oli nimi ja vuosi 1954,
joka antaa vähän osviittaa ajasta.

Sitten löytyi vielä yksinäinen pää.
Huuda hep, jos haluat itsellesi tai ystävällesi
postikulujen hinnalla tämän valkoista
ja romanttista sisustusta kaipaavan kipsi(?)pään.

Vuosisadan rakkaustarina osa 2

Tarina jatkuu.

Meinasin pakahtua, kun näin
Singerin joutuvan lavalle.

Pakahduin, kun näin matkalaukun.
Ihminen, joka heitti tämän lavalle,
hymyili, kun minä huokailin
"Ihana! Voinko ottaa sen?"
Hän nosti sen lavalta pois, ja minä hyökkäsin kimppuun.
(Siis laukun, en sen tyypin.)

Matkalaukku huusi minulle
haluavansa keittiöön lehtitelineeksi.
Koska käpysänky oli hiukan pahoillaan
vallan vaihtumisesta, lupasin keksiä
hälle uuden työn.

Vuosisadan rakkaustarina

Tutkin parvekkelta käsin pihan roskalavaa,
josko sinne olisi ilmestynyt herkkuja.
Uumoilin näkeväni neulepallin,
jota sitten lähdin metsästämään.
Pallihan se oli, kansi ja kaikki,
väritkin mitä mainioimmat.
Vaikka onkin tekonahkainen.

No, siinä sitten katsellessa osui silmiin
yhtä sun toista. Ja vielä lisää.
Olisinpa nähnyt naamani!
Hyppelin kädet täynnä roinaa
sisälle ja hymyilin.
(Oikeastaan tarvittiin kaksi kierrosta.)
Koska on myöhä ja pidän yllä jännitystä,
en paljasta enempiä.

Ps. Äiti, kun luet tätä kuitenkin, älä järkyty.
Kyllä varastoon mahtuu... :)

Pitsiunia

Olen jo pitkään harkinnut
Pitsi-pussilakanoiden ostamista,
joten kun ne olivat -50% Arabiakeskuksessa...

Näköjään kelpaavat!

Tylsä sunnuntai

Vilijonkka, Liivia, Piilomaja,
Villivilla ja Olina tekivät sen.
Minäkin, perässä.
Tylsä sunnuntai, suihkun jälkeen.

Ja samaan itsensäpaljastelusyssyyn
laitetaan jostain napattu julkkis-look-a-like.
Eli olen eniten kuten Halle Berry. :)

Uppoava muna ja muita totuuksia

50-luvun niksikirjasta poimittuja vinkkejä.
Hauskaa ja tietysti hyödyllistä luettavaa!