Tästä talosta alkoi autiotalotutkailu
n.kymmenen vuotta sitten.
Silloin talo oli ollut ehkä 3-5 vuotta tyhjillään,
lehtien päiväyksien perusteella.
Pystyssä on yhä,
mutta kakarat ovat käyneet
kirjoittelemassa seiniin,
kaataneet tavaroita,
sitä tavallista.
Tervetuloa sisään!
mutta kakarat ovat käyneet
kirjoittelemassa seiniin,
kaataneet tavaroita,
sitä tavallista.
Tervetuloa sisään!
7 kommenttia:
Voi järkky, mitä tuhoa siellä onkaan tehty. Yleensä nuo "termiitit" sitten lopulta polttavat tällaiset talot.
Jostain syystä olen heikkona rapistuneisiin oviin.. ihana.
Unelma, itse asiassa pihassa on ollutkin tulipalo, todennäköisesti kuitenkin syttynyt tupakanpolttelun seurauksena.
Hirsiakka, sama täällä! Vanhat ovet (ja lukot) ovat niin paljon kauniimpia kuin mitkään uudet, että ehdottomasti kannattaisi kaikkien kynnelle kykenevien pelastaa niitä ja kunnostaa tarpeen mukaan.
Jotenkin niin karua ajatella, että tämäkin on ollut joskus jonkun koti. Aluksi ajattelin, että on tosi outoa olla innostunut autioista taloista, mutta sinun blogisi kautta olen päässyt vähän jyvälle asiasta! Kuvasi on aina niin jännittäviä ja "kauniita"!
Nämä kuvat ovat vaan niin mahtavia! Mäkin haluun johonkin autiotaloon tutkailemaan ja fiilistelemään :). Yksin en kyllä uskaltais.
Vähän on erityylinen soffa kuin nykysoffat. Onko tuossa ollut edes mukava röhnöttää ja katsella telkkua?
jostain sen on alettava! miksi tuo televisio on pitänyt kaataa :o on muuten tosi upea sellainen.
Sisustuskärpänen: Olen ollut aina vähän sellainen komerofriikki, että kaikki vanhat ja jännittävät paikat kiinnostavat, vintit, autiotalot...
Romulus: Sohva ei todellakaan ole mikään röhnötysmalli, mutta siksi varmaan onkin kestävä, pysyy hyvin muodossaan.
Elisa: On vähän surkeaa nähdä tuhotöiden jäljet, telkkari oli silloin 10 vuotta sitten oikein mainion näköinen.
Voi, kunpa voisin pelastaa kaikki yksinäiset talot ja tavarat :)
Lähetä kommentti